Aitan kulmalle koivun oksalle se ilmestyi pää kallellaan auringon valoon eilen päivällä keikkumaan. Mistä lie tuli. Välimereltä ainakin kertoi laulullaan terveisiä tuovansa. Kauaa ei paikallaan pysynyt vaan lennähti pois tämä varma kevään ja melkein kesänkin airut ja luulinkin etteikö kelpaa talviruokinnasta maahan karisseet siemenet, vaan pianpa tuli takaisin ja toi vielä tullessaan kaksi veljeäänkin. Siinä sitten nämä identtiset kolmospeipposet jään ja lumen keskellä hetken touhusivat ikkunan alla ja syödessään miettivät, että tehtäiskö tänä vuonna pesät koivu oksaan ja korkealle, niin kelpaisi sinne tyttöpeipposten munia munat kirjavaiset, jahka ne vilukissat Suomeen asti saavat lennettyä.

478650.jpg