Tosi komian kuutamoillan pukkasi heti alakuviikkoon ja mehtäsäki on melekeen yhtä kirkasta ko päiväsyännä. Aatelkaapa ko kulietta yöaikaan tuommosta kuusikkokankaan laijetta ja on aivan hipihilijasta, niin mitä kaikkia vilikas mielikuvitus loihtii nuihin varijopaikkohin. Mättähät muuttuu kaikenmaaliman mörninkäisiksi ja örvelöiksi sun muiksi pimiän peikoiksi ja peloiksi. Puitten kuivat alaoksat kurottavat kohti kulukijaa ja koittavat saaja otetta polulla liikkujan lyyssistä. 

 Eikös vaan ookki mukava hippasta yöllä kuun valaisemasa mehtäsä.

1305544.jpg