Viikonlopun päätteeksi kävin nollaamassa muistini Koirajärveä myötäpäivää kiertäen eilen illalla. Sen verran laajaa kaarta kiersin että yksi vajaan tunnin mittainen kierros riitti päänupin selvittämiseen. Sade painoi päälle ja tuuli humisutti hämärässä illassa puita aika tavalla, mutta askel keveni sitä mukaa kun matka eteni. Koppelo ja metso pyrähtivät reitin varrelta siivilleen ja Historiankankaan poikki lensi yksinäinen käpytikka omalla aaltomaisella tyylillään. Viimeiset rastaat putsailivat puolukkamättäitä ja yksinäinen tiitinen pyrki myös juttusille. En virkannut sille puolta sanaa, en ollut nimittäin oikein juttutuulella yksin kulkiessani.

1963236.jpg