Pitkästä aikaa kävin metsässä pelkästään kuvatakseni ja mikäpäs oli kulkiessa ja katsellessa kun aurinko helli maita ja mantuja täydeltä terältä. Hirvenpyynnin ollessa täydessä vauhdissa peräydyin takametsien pimentoihin etten olisi häiriöksi jahtiporukoille.

 Eipä tuolla muita ollutkaan liikkeellä kivisillä kankailla ja suurikivisillä luolikoilla, eli rauhassa sain termarikahvini metsässä särpiä kuvien oton lomassa. Vaan metsätietä kotiin palatessa kävi vähän hassusti. Puolisen kilometriä pitkän suoran päässä näin hirvimiehen kivääreineen passissa ja kun olin suoranpätkän puolessa välissä hakkuuaukiolta tulla tormaa iso hirvi ja ylittää tien vain parikymmentä metriä autoni takaa. Mitenkäs siinä mies ampuu kun minä olen suoraan tulilinjalla. Ajelen hiljaa tutun miehen ohi ja hymyillen nostan hänelle kättä. En sentään jää hänelle kertomaan että:  "Näikkö äskön miten teiltä meni komia elukka ajosta läpi, että sorkat vaan vilahti ja usko tai älä, mutta se hymyili mulle tien yli mennessään."

1979991.jpg