Koivu ja kaivo elivät pitkään metsänlaidassa lähellä peltoa ystävinä ja kaivo kertoi hauskoja vanhoja metsän tarinoita puuystävälleen ja tämä kiitti sitä valuttamalla osan mahlastaan takaisin sen syvyyksiin ja näin veden kiertokulku ja tasapaino säilyivät niiden välillä vuosikymmeniä, kunnes eräänä keväänä maanviljelijän tuodessa lehmänlantakuormaa pellolleen  hevoskärryn akseli katkesi aivan kaivon viereen ja lannoitteet piti purkaa kuormasta siihen paikkaan.

 Kaivon vesi meni sen jälkeen aivan pilalle ja koivu suuttui ystävälleen pahanmakuisesta vedestä ja pudotti seuraavana syksynä kaikki lehtensä suoraan kaivon sisään. Kaivo pahoitti tästä mielensä ja kuivasi ikävästä seuraavana kesänä ja koivu pökkelöityi hiljalleen vuosien saatossa kuivuuteen ja janoon.

 

2087946.jpg