Luonnossa pääsee harvoin hyvälle kuvausetäisyydelle elävästä kohteesta, ellei sitten ole hyvin piiloutuneena kojuun tai johonkin vastaavaan paikkaan. Tiheä kuusikko ja navakka tuuli auttoivat minua tänään tuon tikan lähestymisessä ja välimatkaa oli lyhimmillään lintuun noin kahdeksan metriä.

Lintu katseli kaukana suolla olevia karpalon poimijoita ja mietti ja murehti varmaankin samalla sitä että mitäs jos muurahaisen munien poiminta hyväksytään ns. jokamiehen oikeuksiin kuten marjastus ja sienestys. Harmaapäätikan yksi tärkeä ravinnonlähdehän on nimenomaan muurahaisten munat.

Maanantai-illan metsäradiossa asiasta kerrottiin. Suuren keon rakentamisessa kuluu aikaa ahkerilta rakentajilta varmaankin vuosia, ellei kymmeniä vuosia. Sitten tulee joku lapion kanssa ja huhkii pesän maan tasalle alle kymmenen minuutin. Toivottavasti tämä jokamiehen oikeus ei saa koskaan lain voimaa.

Tämän päiväisestä "Verkko-Karjalainen" lehdestä löytyi asiaan liittyvä artikkeli jossa oli asiaa keruun puolesta:

Muurahaisen munia kerätään edelleen

Kausi kestää heinäkuun. Ansiolle pääseminen vaatii ahkeruutta.
 

Polvijärvi
Ilkka Ritvanen

 

 

Muurahaisen koteloita, joita yleisemmin kutsutaan muniksi, kerätään edelleen kaupallisesti. Saksaan lähtee tänäkin kesänä noin 1500 kiloa kuivattuja munia.

Tiettävästi maakunnan ainoa ostaja Paavo Hakulinen Polvijärveltä maksaa viisi euroa kilosta tuoretta munaa.

Keräilykausi kestää noin heinäkuun ja aamulla on liikkeellä oltava jo ennen aurinkoa, jotta muurahaiset eivät ole vielä vilkkaina puolustamassa pesäänsä.

Oikein suoritettuna pesiä ei keräilyllä tuhota, vaan ne pikemminkin kasvavat, Hakulinen sanoo.

– Olen käynyt samoilla pesillä jopa 40 vuotta. Ne eivät kuin komistuvat.

 Ja asiasta lisää myös täältä: