Vanhan sahan eteläpäädyn ikkunat katsoivat kohti yläjuovan virtaavaa vettä kuin menneitä aikoja muistellen ja odottaen vielä näkevänsä mutkan takaa tulevia uittopuita. Ei tuo joki enää puuta tullessaan, mutta muistoja tulvii sitäkin enemmän mieleen tuolle paikalle hetkeksi pysähtyessäni.

 Kauaa en kuitenkaan vanhoja muistellut, vaan koskenrannan kielot kävit jututtamassa ja vasta yksi kauniisti kukkivista kansalliskasveistamme oli nuppujaan aukonut ja arkana minulta kyseli: Onhan nyt varmasti kesä alkanut? 

632611.jpg