Suurehkon, pinta-alaltaan usean neliökilometrin kokoisen Sivakka-nevan laiteilla on tullut liikuttua useinkin, mutta pari viikkoa sitten töistä kotiin ajellessa hokasin että nythän on mainio tilaisuus ylittää vaikka kokonaan tuo kesäisin todella vetinen suo moottokelkkailijoiden tekemää reittiä seuraillen. Pääsiäisen pyhiksi kovien yöpakkasten myötä tilanne vain parani ja kun pitkäperjantai aamusta lähtien suunnittelin lähtöä, niin viimein tänään sukkasunnuntaina aikeeni toteutin.

 Mitään järisyttäviä luontokokemuksia reitti ei tarjonnut, mutta raitista ilmaa kylmän vastatuulen muodossa yllinkyllin ja aavaa nevaa ja pientä mäntyä kasvavaa rämettä vuoronperään. Nelisen kilometriä kuljin pitkin merkittyä uraa ja loppumatkan kotiin tuttuja metsäteitä seuraillen aikaa parisen tuntia luonnossa kuluttaen.

  

1402042.jpg