Mustarastas ei muutes muni kuin enintään kuusi munaa ja se ei käytä ravinnokseen toisten lintujen munia. Se on aikas iso Turdus-heimon edustaja, mutta suomen suurimman rastaan tittelin saa kuitenkin kulorastas. Vaan kumpi laulaa kauniimmin, räkätti- vai laulurastas?

 Tähtitaivaamme tunnetuimmassa kuviossa on tuikkijaisia saman verran kuin on kirahvilla niskanikamia tai oravalla elinvuosia keskimäärin. Pistepirkostakin tuttu luku löytyy, mutta tiesitkö että suuri rusakko voi painaa yhtä paljon kuin aikuinen kettu. Eli seitsemän kiloa.

 Virtahepo eli Hippopotamus amphibius on taitava kelluja, mutta osaa se uidakin vallan vinhaa vauhtia. Tunnissa taittuu taivalta, taikka järven selkää kahdeksan kilometrin huikonen. Tämän leppoisan näköisen eläimen reviirille ei kannata takki auki mennä rehvastelemaan, sillä silloin voi olla hengenlähtö lähellä.

 Kiireesti siis pois savannilta, ettei jäädä liki kolme tonnia painavan eläimen jalkoihin. Metsäkanalinnuilla on tapana munia pesän täydeltä oologille tutkittavaa. Naarasmetso eli koppelo ei tee tässä asiassa poikkeusta ja i medeltal ( keskimäärin ) maassa olevasta hautomosta kuotiutuu peräti yhdeksän jälkeläistä. Joskus saattaa käydä niin, että korven kätköissä on ollut Ukkometsoista pulaa ja silloin saattaa munista kuoriutua korpimetsoja. Näiden varsin komeiden, mutta lisääntymiskyvyttömien lintujen iskäpappa onkin lyyrapyrstöinen teeri. Varsinaista teerenpeliä siis salomailla. 

 Seuraavaan palstaan otetaan avuksi Älis-tietoutta osin myös Ympäristö-pelin kysymyksistä, jotka ovat hyvinkin usein paljolti luontoon ja sen ilmiöihin liittyviä. Arvatkaapa paljonko Suomen pinta-alasta saisi jokainen mustasilmäinen luonnonvarainen naali jos maamme kanta jaettaisiin tasasuuriin alueisiin / eläin. Noin 33800 km2 on oikea vastaus, eli napakettukantamme on arviolta vain kymmenen yksilön suuruinen. Enemmän niitä sentään on kuin vesikkoja, jotka kuolivat Suomesta sukupuuttoon 30-luvulla.