Mutta saako häntä tanssittaa kukaan muu kuin aviomies tänään? Kiellettyä se ei ole, mutta ei myöskään suositeltavaa. Postimerkkiin Tasavaltamme 11. Presidentti pääsi vuonna 2003 täyttäessään vuosia L ja X.

Tämän iltaisessa juhlassa mukana myös tasavaltamme kymmenes ja yhdeksännes päämies Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto, jotka ovat päässeet postimerkin aiheeksi molemmat kaksi kertaa.

 Pisimpään maassamme tätä virkaa on hoitanut Urho Kekkonen ( 1956-1981 ) Virallisesta Kekkosen aika päättyi tammikuussa 1982 Koiviston vannottua virkavalan. Urkki pääsi merkkiin peräti neljä kertaa, eli vuosina 1960, 1970, 1980, josta kuva ja viimeisen kerran ( toistaiseksi ) vuonna 1986, jolloin hänen poismenonsa muistoksi julkaistiin viiden markan surumerkki.

 Kekkosen edeltäjänä ja Suomen seitsemäntenä Presidenttinä toimi Juho Kusti Paasikivi. Minun ikäpolvelleni tuttu hahmo myös vanhasta kympin setelistä 60-luvulta. Paasikivi pääsi "merkkimieheksi" vuosina 1947, 1950 ja 1970.

Kuudennen Presidenttimme Marsalkka Mannerheimin virkavuodet  ajoittuivat jatkosodan loppuvaiheisiin ja sodan jälkeiseen jälleenrakentamisen aikaan. Varmasti mies paikallaan ja on edelleenkin yksi arvostetuimmista henkilöistä itsenäisen Suomen historiassa.

 Kyösti Kallion dramaattisen kuoleman jälkeen vastuullista ja raskasta virkaa ryhtyi hoitamaan viides Presidenttimme Risto Ryti. Moni kirje sodasta kotirintamalle on kulkenut tuollaisella ns. päällepainama merkillä.

Neljännen valtakuntamme päämiehen Kyösti Kallion kunniaksi julkaistiin postimerkki vuonna 1973. Talvisota raskaine aikoineen oli liikaa oman maakuntani miehelle ja hän menehtyi  Helsingin Rautatieasemalla sydänkohtaukseen välirauhan aikana joulukuussa 1940 juuri ollessaan lähdössä kotiinsa Nivalaan. Myös tuosta dramaattisesta tapahtumasta on julkaistu surumerkki vuonna 1941.

Maamme kolmas Presidentti tunnettiin kansan keskuudessa parhaiten Ukko-Pekkana ja kerrotaanpa myöskin että tuon lempinimen myötä Pekka-nimen suosio maassamme kasvoi huomattavasti. :-) P.E.S oli merkin aiheena kahdesti, 1931 ja 1944 joista kuvassa se ensimmäinen. Miehen ehkä tunnetuin teko on Mäntsälän kapinan aikainen radiopuhe joka rauhoitti suuresti eripuraisen kansan mieltä.

Toisena Presidenttinämme toimi vuosina 1925-1931 Lauri Kristian Relander, kansan suussa Reissu-Lasse.  Aikoinaan ristiriitaisiakin tunteita herättänyt nuorekas päämiehemme matkusteli sen ajan käsityksen mukaan paljon ulkomailla tehden virkakautensa aikana viisi ulkomaanmatkaa. ( Viro, Latvia, Ruotsi, Norja ja Tanska )  Postimerkkiin mies pääsi vuonna 1983 jolloin hänen syntymästään tuli kuluneeksi sata vuotta.

25.7.1919 valittiin maamme ensimmäiseksi Presidentiksi K.J.Ståhlberg. Vapaussodan jälkeisissä myrskytuulissa mies ohjasi nuorta valtiolaivaa varsin taitavasti vaarallisilla poliittisilla vesillä. Vaikka Kaarlo Juho toimi virassaan vain yhden kauden ( 1919- 1925 ) hän taustalta vaikutti poliittisena neuvonantajana maamme asioihin lähes koko elämänsä ajan.