Istuin autossa metsätien varressa juuri pysähtyneenä täydessä talvilenkkeily varustuksessa, kun radiosta alkoi soimaan yksi rock-historian parhaista kappaleista, Stairway to Heaven, Klassikko joka ei tule koskaan kulumaan puhki.

Kappaletta en ehtinyt kuunnella puoltakaan minuuttia, kun kännykkä alkoi soimaan taskussani, no puhelua olin odottanutkin, nimittäin punttileiriuutisia Vierumäeltä, mutta numero oli outo.

Vastasin toki, samalla radion sulkien ja miesääni kysyi; "Onko minulla harmaa 406:n Pösö."  Pösö kyllä, mutta väri ja tyyppi ei passaa ja kun mies kertoi soittavansa Kirkkonummelta ja ilmoitti että tuossa kyseisessä autossa on unohtunut valot päälle, niin miehiset putkiaivoni raksuttivat hetken melkoisilla ylikierroksilla,  että miksi hän siitä minulle soittaa Koirajärven takamaille.

Asialle löytyi kuitenkin ns. looginen ratkaisu ja auton omistaja sai tiedon asiasta hetken kuluttua muutaman mutkan kautta ja minä pääsin lenkilleni ja se Vierumäen puhelukin tuli myöhemmin, mutta Led Zeppelin oli ehtinyt jo laskeutua taivaanrannan taakse. Kuunnellaan tuo kaunis laulu siis nyt.