Muutama pieni korento jaksoi lentää vielä tänäänkin ja yhden sain seurakseni alkuillasta ruohonleikkuuhommiin. Aurinkoon päin kun päristelin niin korento istui hetken tyytyväisenä rintapielessä ja se lennähti heti pois kun saavuin varjopaikkaan ja sitten taas kun päästiin aurinkoon niin se tuli uudestaan luokseni lämmittelemään. ;-)

 Ruohonleikkuu on yleensä ihan leppoisaa puuhaa, mutta kerran meni kyllä koko homma ihan hänekseen. Parturoin takapihalla sellaista paikkaa jossa oli maan pinnan yläpuolella kaadetuista puista jääneitä juuria. Kaksi tällaista juurta oli rinnakkain ja kun ajoin niiden yli, toinen puoli leikkurista nousi juuren päälle ja samalla vähän ilmaan jättäen pienen raon leikkurin alta talon seinään päin. Samalla leikkurin terä nappasi toisesta juuresta puupalikan irti ja heitti sen vauhdilla kohti taloa. Oikein arvasitte. Olin juuri ikkunan kohdalla Viikinkini kanssa silloin menossa.  

1891584.jpg