Portugalin reissulla jokunen viikko sitten törmäsi tuon tuosta monenlaisiin kukko-aiheisiin matkamuistoesineisiin, mm tällaiseen avaimenperään. Kukolla on tärkeä rooli maan tarustossa. Tarina meni jotenkin näin:

Köyhä nuori munkki pyysi yösijaa kuninkaan palatsista kauan kauan sitten. Munkki päästettiin sisään ja hänelle tarjottiinkin ruoka ja katto pään päälle yön ajaksi. Kuninkaan tytär ihastui komeaan mieheen ja pyysi tätä jäämään luokseen, mutta mies aikoi jatkaa aamulla varhain vaellustaan. 

Tyttö pahoitti tästä kovin mielensä ja päätti kostaa miehelle omasta mielestään kärsimänsä loukkauksen ja miehen nukkuessa tytär piilotti talon parhaat pöytähopeat miehen vähäisiin matkavarusteisiin. 

Miehen ollessa aamulla lähdössä taipaleelleen tyttö kertoi palatsin vartijoille epäilevänsä munkkia varkaaksi koska pöytähopeat olivat yön aikana kadonneet ja vartijoiden tutkittua miehen kantamuksen he löysivät kalliit ruokailuvälineet ja veivät tämän kuninkaan luokse joka oli juuri aamiaisellaan aloittamassa paistetun kokonaisen kukon syöntiä.

Palatsissa oli kova kuri ja ankarat rangaistukset ja Kuningas joka ei pitänyt siitä että hänen ruokarauhaansa häirittiin, määräsi samantien vartijoita kuultuaan munkin hirtettäväksi. Munkki vannoi kuitenkin niin kovasti syyttömyyttään, että kuningas lupasi että mies saa edes hetken aikaa kertoakseen mitä hänellä on sanottavana puolustuksekseen. 

Ja munkki sanoi: "Jos olen syytön kiekukoon lautasellasi oleva kuollut kukko kolme kertaa." Ja kaikkien ihmeeksi kukko nousi jaloilleen ja todellakin kiekaisi kolmesti. Tämän nähtyään ja kuultuaan kuningas uskoi miestä ja päästi tämän vapaaksi ja kutsui paikalle tyttärensä joka pienen patistelun jälkeen kertoi totuuden isälleen pöytähopeiden varkaudesta. 

Isä määräsi tyttärensä pitämään läpi elämänsä pientä kukkoaiheista korua kaulallaan muistutuksena siitä että valehtelemalla ei elämässä pitkälle pääse ja näin jäi elämään tarina portugalin kukosta.

( Kirjoitin tämän ulkomuistista, sen perusteella mitä matkaoppaan kertomasta tarinasta jäi mieleen kun olimme matkalla kohti maailman loppua. )