Kuinkahan vanha lieneekään. Tiedä vaikka näki Pähkinäsaaren rauhan rajapyykin merkkaajat järvellä aikoinaan. Runko on pahasti kallellaan uhmaamassa painovoimaa ja kuivat harottavat oksat näyttävät suuntaa valoon ja etelään päin. Käpytikka kävi kuivan latvuksen tarkistamassa ja yksinäinen joutsen lenteli suon laitaa katsellen joko näkyisi avovettä valkoisen linnun uiskennella. Närhi lauleli omaa lauluaan ja urpiaisparvi kierteli rannan lepikoissa. Jäässä oli vielä rahka soistuneen järven pinnalla ja aurinkoisena kevätaamuna pääsi jalan paikkoihin joihin kesällä ei ole asiaa. Karpaloitakin olisi ollut poimia asti. Aika väkeviä olivat, mutta todella raikkaita.